Towards an understanding of genetic predisposition to migraine

Plausible genome-wide associations for episodic neurological diseases (such as migraine, epilepsy and ataxias) have been slow to emerge. The first such association was reported in a recent genome-wide association study of migraine, with quantitative expression analysis linking the variant to a nearby regulatory gene, MTDH/AEG-1. This putative mechanism, regulating the expression of the primary glutamate transporter in the brain, EAAT2/GLT-1, has interesting implications bridging the gap between Mendelian and common forms in this key group of disorders

Krooninen migreeni

English summaryPeer reviewe

Vaikeahoitoisen migreenin estohoito CGRP-reitin monoklonaalisilla vasta-aineilla

Vertaisarvioitu.Vaikeahoitoisen migreenin estohoidon uusin lääkeryhmä ovat monoklonaaliset vasta-aineet. Näiden biologisten estolääkkeiden vaikutus migreenissä perustuu trigeminovaskulaarisessa järjestelmässä vapautuvan kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin (CGRP) estoon (fremanetsumabi, galkanetsumabi, eptinetsumabi) tai sen reseptorin aktivoitumisen estoon (erenumabi). Valmisteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Ne ovat hyvin siedettyjä, eikä merkittäviä vasta-aiheita tai yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa ole todettu. Valmisteiden Kelan erityiskorvattavuuden perusteena on päänsäryn hoitoon perehtyneen lääkärin lausunto, jossa osoitetaan taajaan esiintyvät migreenikohtaukset ja hoitokokeilu vähintään kahdella eri estolääkeryhmän valmisteella. Jatkokorvattavuuden perusteena on migreenitaajuuden puolittuminen. Migreenin biologisten estolääkkeiden pitkäaikaiskäytöstä saadaan tarpeellista kokemusta ja lisätutkimustietoa lähivuosina.Peer reviewe

Vaikeahoitoisen migreenin estohoito CGRP-reitin monoklonaalisilla vasta-aineilla

publishedVersionPeer reviewe

Päänsärky kallonsisäisen verenvuodon oireena

English summaryPeer reviewe

Premonitory symptoms in migraine : A cross-sectional study in 2714 persons

Aim To describe the frequency and number of premonitory symptoms (PS) in migraine, the co-occurrence of different PS, and their association with migraine-related factors. Methods In this cross-sectional study, a validated questionnaire was sent to Finnish migraine families between 2002 and 2013 to obtain data on 14 predefined PS, migraine diagnoses, demographic factors, and migraine characteristics. The estimated response rate was 80%. Results Out of 2714 persons, 2223 were diagnosed with migraine. Among these, 77% reported PS, with a mean number of 3.0 symptoms compared to 30% (p Conclusion PS are experienced by a majority of migraineurs. More severe migraine is associated with a higher burden of PS. Since the material was not entirely representative of the general population of migraineurs, caution should be exercised in generalizing the results.Peer reviewe

Migraine genetics : from genome-wide association studies to translational insights

Understanding the molecular mechanisms that precede and give rise to a migraine attack is key to developing new therapeutic strategies. Advances towards this goal have recently been made through genome-wide association studies, which have identified new genetic components of migraine that highlight vascular etiologies and underline the polygenic nature of this disorder.Non peer reviewe

Migreeni

Tiivistelmä, Käypä hoito -suositus

Migreenin geneettinen tausta on monitekijäinen

Vertaisarvioitu.Migreeni on yleinen neurovaskulaarinen aivosairaus, jolla on vahva geneettinen tausta. Migreenin molekyyligeneettiset tutkimukset 1990-luvulla kohdistuivat harvinaiseen hemiplegiseen migreeniin, joka osoittautui ionikanavataudiksi. Yleisten migreenimuotojen geneettinen tausta alkoi hahmottua 2010-luvulla genominlaajuisten assosiaatiotutkimusten (GWAS) avulla. Tutkimukset ovat paljastaneet kymmeniä yleisiä, vaikutukseltaan vähäisiä migreenin geneettisiä riskivariantteja, erityisesti vaskulaarisissa kudoksissa ilmenevistä geeneistä. On selvinnyt, että aurallisen, aurattoman ja hemiplegisen migreenin riskivariantit ovat osittain samoja. Yleisten riskivarianttien yhteisvaikutus taas selittää migreenin kertymistä perheisiin. Mielenkiintoista on myös se, että migreenillä on yhteisiä geneettisiä riskitekijöitä psyykkisten sairauksien, erityisesti ADHD:n, vakavan masennuksen ja Touretten oireyhtymän kanssa. Riskivarianttien todellinen merkitys migreenin patofysiologiaan selviää vasta toiminnallisten tutkimusten avulla.Peer reviewe